Heräsimme jälleen singaporelaisen kämppiksemme herätyksiin. Kuulin itse
kaksi, sitten laitoin korvatulpat. Tyypillä on tapana torkuttaa
kelloaan, mikä on hyvin ärsyttävää. Herra sitten lähti, ilmeisesti
töihin tänäänkin, ja me saimme nukkua vielä pari tuntia, kunnes yhdeksän
aikoihin nousimme.
Emme olleet päättäneet, mitä teemme, joten hetken mietittyämme päädyimme
kaukana Hawkes Bayn kärjessä sijaitsevaan rantaan. Ajomatka sinne oli
hyvin mutkainen, kuten aina. Maisema vaihteli Irlannin vihreyden,
Kreikan karun ja kuivan ja texasmaisten hiekkavuorien välillä.
Pysähdyimme Wairoassa syömään kalatäytteiset sämpylät ja jäätelöä.
Kiertelyn ja kaartelun jälkeen saavuimme Maihia Beachille, joka olisi
ollut melko hyvä jopa uintiin, kun aallot olivat huomattavasti
edellisillä rannoilla näkemiämme pienemmät. Tyydyimme kuitenkin vain
keräilemään simpukoita ja kastelemaan lahkeemme. Sain myös ensimmäisen
auringonpaahtaman kaula-aukon seudun...
Aikamme kuivateltuamme lähdimme sitten palaamaan takaisin. Jos taas
jotain voi todeta tästä maasta, niin vihreä se on. Yhtä vihreää laidunta
ja kukkulaa kantturoineen ja lampaineen. Tasavertaisesti näkynyt
molempia eläimiä. Vain vuohia on näkynyt myös tiellä. Mainittakoon
lisäksi pongatuista eläimistä pari possua ja puhveli, aidan sisäpuolella
siis nuo.
Tänään sain myös tankkauspalvelua kummaltakin Shelliltä, joilla
tankkasin. Jee. Huomenna ilmeisestikin taas ajelemme tuon tympeän
Taupo-Napier-tien ja käymme testaamassa Taupon Huka Falls Jet-ajelun.
Toivottavasti nyt ei sitten taas sada. Tänään oli todella aurinkoista ja
lämmintäkin, tuuli tosin melko viileä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti