31.5. Back to Finland

Lentoni lähti aikanaan ja Hong Kongin helteet ja valot jäivät taakse. Väsytti, mutta katsoin koneessa kuitenkin leffat Hugo, Apinoiden planeetan synty ja Amelié. Milanossa oli hieman hämärää, mistä piti mennä, kun transit-portit olivat kiinni, mutta sitten pääsin passintarkastajien ohi ja sain mennä suoraan portille odottelemaan, vaikka minun kuului poimia boarding-passi. Sain sen sitten portilta myöhemmin. Aikaa oli kolmisen tuntia odotella.

Suomessa oli kaunis aurinkoinen iltapäivä, kun saavuin. Ihanan keväisen vihreää on kaikkialla ja ne tuoksut! Pihlajat, syreenit, koivut, omenapuut,... on niin kesäistä ja suomalaista :).

Lantau

Joku karvamato polun varrella, ja niitä oli paljon puissa!

Aamulla olin kuvitellut pääseväni ajoissa liikkeelle,
mutta ei vastaanotossa ollutkaan ketään. Oli siis tarkoitus jättää rinkka varastoon päiväksi ennen lentokentälle menoa. Odottamassa oli myös joku poika, joka sanoi sopineensa lähtevänsä yhdeksältä. Vastaanottonainen tuli sitten hieman myöhässä ja sain jätettyä kamani. Menin lupaamaan palaavani viideltä, olisi pitänyt sanoa vähintäänkin seitsemältä.

Giant Buddha

Riensin sitten metrolle ja matkasin Lantaun saarelle (typerästi lentokentän viereen, mutta kun en sitä rinkkaa oikein voinut mukaankaan ottaa). Ostin lipun 5,7 km gondoliradalle, joka vei jätti Buddha-patsaan ja vanhanaikaisen kylän luo. Koko alue on tosi ihana ja olisin halunnut kovasti kiivetä myös Lantau-huipulle, mutta silloin en olisi ehtinyt  viideksi hostellille. Hieman harmitti. Kiersin kuitenkin Buddhan, luostarin ja kylän sekä Path of Wisdomin.

Lantau Peak

Path of Wisdom

 Hostellilla otin kamani ja painuin lentokenttäbussille. Kentällä sain pyöriä hetken ennen kuin pääsin kirjautumaan. Sitten aikaa olikin vaikka kuinka. Kiersin kauppoja ja join Mc Floatin eli kokiksen jäätelöllä. Onneksi sentään ilmainen netti, että sai nämäkin loput päivitykset tehtyä. Kenties vielä se viimeinen teksti ja loput kuvat sitten tulevat kotona.

29.5. Macau

Casino Lisboa

St. Paulin katedraalin rauniot

Päätin sitten lopulta, että lähden käymään Macaun niemimaalla tunnin lauttamatkan päässä Honkkarista. Kävelin aamulla ostamaan lipun terminaaliin. Tuonne tarvittiin myös passi ja immigration-selvitys, kun itsenäinen alue on. Olin ajatellut, että perillä kävelen keskustaan ja siellä ympäriinsä, mutta terminaalin jälkeen en sitten taas jotenkin löytänyt kävelykatua kaupunkiin. Siinä aikani ravattuani pysähdyin ja nainen tuli tarjoamaan halpaa sightseen-kierrosta hop on/hop off-avobussissa, otin sitten sen, kun ajattelin pääseväni helpoiten niin. Kierrokselle lähti myös kolme muuta. Olin varannut hieman turhan vähän aikaa koko päivälle, joten stressasin sitä. Jäin ensimmäisen kerran bussista keskustan kohdalla ja kävelin katsomaan maailman perintökohdetta, St. Paulin raunioita ja keskusaukiota sekä linnoitusta. Olisin voinut kävellä vielä pidempäänkin, mutta sitten päätin ehtiä seuraavaan bussiin. Kävelin kuitenkin väärään suuntaan ja päädyin lopulta hyppäämään bussiin paria pysäkkiä aiemmin eli Macau tornilta (jossa olisi saanut hypätä maailman korkeimman benjin).

Galaxy

Jatkoin bussissa eräälle temppelille, mutta tein virheen jäädessäni siellä pois. Paikka oli pieni ja lähikaupasta ei voinut ostaa honkkarin dollareilla, kun Macaulla on oma valuutta (dollarit käyvät kuitenkin turistipaikoissa). Turhautuneena odottelin sitten puolisen tuntia bussia ja jatkoin sillä sitten kasinohelvettiin Taipan puolelle pitkää siltaa pitkin. Bussi pysähtyi Galaxy Macaussa, miljoonien dollarien arvoisessa viiden tähden hotelli/kasino-keskuksessa. Se oli aivan mieletön paikka. Kunnon ökypaikka satoinen pelikoneineen, pokeripöytineen ja kauppoineen.

Sieltä matkasin sitten bussissa takaisin terminaaliin ja olinkin aika sopivasti siellä. Lautalla takaisin honkkariin ja lisää leimoja passiin molemmissa päissä. Lopulta olin takaisin kämpillä ja kävin vielä kävelemässä Kowloon-puistossa, sielläkin on lintutarha monipuolisen puiston lisäksi. Sieltä suuntasin hostelliin hetkeksi ja tarkoitukseni oli käydä katsomassa vielä uudestaan se valoshow, mutta myöhästyin ja näin vain lopun.

28.5. HK: Victoria Peak, temppeleitä ja puistoja

Aloitin aamun lähtemällä metrolla keskustaan ja Victoria Peakille. Ostin yksisuuntaisen lipun peak tramiin eli ratikkaan, joka kulki huipulle, suht jyrkkä tämäkin rata. Huipulla kaupat eivät olleet vielä auenneet, mutta sain melko rauhassa katsella ympäröiviä näkymiä. Pilviverho peitti kauempia maisemia, mutta muuten näkymät olivat hienot. Kuljin huipun ympäri kävelyreittiä pitkin ja lähdin sitten kävellen laskeutumaan katua. Jostain syystä koko honkkarissa minulla oli vaikeuksia hahmottaa suuntia, varmaan kuumuus osasyynä tai sitten kaupunki vain tosi sekava. No tupsahdin onnekkaasti botanical and zoological gardeniin, jonne olin halunnutkin. Hämmentävää, että moinen eläintarha on ilmainen. Siellä oli apinoita, pesukarhu ja paljon erilaisia lintuja. Hienoin eläin ehkä oranki, joka fiksuna koitti suojautua sateelta pitämällä pahvipalaa päänsä päällä, niin ihmismäistä.

Eläintarhalta kävelin keskustaan ja Sohoon, jossa on ihmisiä kuljettava central escalator eli rullaportaita pitkät matkat mäkeä ylös. Ajelin sillä lähes loppupäähän asti ja kävelin jonkin aikaa kauppakatuja. Pyshdyin syömään nuudelikeiton yhteen ravintolaan ja jatkoin sitten matkaa. Suuntasin yhdelle temppelille, jolta sitten lähdin kauempana olevalle toiselle temppelille metrolla. Sieltä menin walled city gardeniin, joka on nätti muurien ympäröimä puisto. Sieltä otin taas metron ja ajelin Mong Kokiin katsomaan "naisten markkinoita". Siellä olisi ollut käyttöä tinkimään kykenevälle henkilölle. Ostin kuitenkin nätin mekon ja huiskoristeen, sentään hieman sain tingittyä hintoja alas olemalla lähtevinäni.

Poistuin ravattuani katuja jonkin aikaa ja päätin vielä onneksi mennä katsomaan Avenue of Starsia eli tähtien katua rannassa. Sieltä oli pimeässä aivan mahtavat näkymät Hong Kongiin. Kadun varressa oli kuvia leffatähdistä ja kadussa kiinalaisien näyttelijöiden nimiä ja kädenjälkiä, kuin Hollywoodissa. Sattumalta olin paikalla juuri sopivasti, että ehdin katsomaan valoshowta, joka siis koostui eri rakennusten musiikin tahtiin sykkivistä ja loistavista valoista. Mahtavaa. Sydneyssa ilotulitus, Honkkarissa valotulitus.

Hong Kongin dramaattinen vesiraja Avenue of Starsilta nähtynä

27.5. Hong Kongiin

Aamu oli syvältä. Ensinnäkin tytöt aloittivat hölöttämisen heti herättyään. Olin sentään itse heräämässä samoihin aikoihin. Aamupalalle mennessäni sain havaita pussini kadonneen kaapista. Liekö sitten yli-innokas siivooja vai joku nälkäinen vienyt. Otti päähän, kun olin jättänyt pari jogurttia, pari pannaria ja vähän mehua aamua varten. No kävin sitten läheisessä kaupassa ostamassa hedelmäsalaatin ja myslipatukan.

Air Bus saapui ajallaan ja olin taas liian aikaisin kentällä, jouduin odottamaan lähes tunnin ennen kuin pääsin kirjautumaan. Turvatarkastuksessa portista kävellessäni en mielestäni piipannut, mutta tarkastaja halusi kuitenkin käydä minut metallinpaljastimella läpi.

Aucklandin lentokenttä on surkea. Kaupat ovat tosi kalliita verrattuna kaupungin kauppoihin ja netti maksaa älyttömästi myös. En siis sitä vaivautunut ostamaan. Saisi olla ilmainen kuten muuallakin.



Siihen päättyi siis tarinani Uudesta-Seelannista. Matka Hong Kongiin oli myöskin kuoppainen, mutta ei läheskään siten kuin ausseista tullessa, konekin nyt toki paljon isompi. Minulla oli käytävä paikka ja vieressäni istui englantilainen rouva. Ruoaksi valitsin kanaa muistaakseni molemmilla kerroilla. Varsinaisten ruokien välissä ehti tulla nälkä, mutta onneksi nuudelikeittoa sai pyydettyä. Emännät eivät sitä pahemmin mainostaneet, mutta kun siellä täällä alkoi porukka tilailla, niin sain sitten itsekin aikaiseksi. Nuudelikeiton syöminen puikoilla on jokseenkin vaivalloista, sitä tein sitten yhteensä kolme kertaa koko Honkkarissa olon aikana. Lennon aikana katsoin kolme leffaa: The Woman in Black (potterin näyttelijä kauhuleffassa, ihan jees), Rum Diary (Depp tylsähkössä komediassa) ja War Horse (tän aikana sai pillittää vähän väliä, ei siis kovin hyvä näin julkisesti katsottavaks..). Rinkkaani oli ilmestynyt 'Painava'-lappu. Jei.

Perillä oli KUUMA. Lentokoneessa ilmoitettiin, että lämpötila ulkona 28 astetta ja sadetta. Pääsin bussiin sekoiltuani hetken lipun oston kanssa (busseissa käy vaan tasaraha). Jäin oikealla pysäkillä ja törmäsin tyyppiin, joka ilmeisesti olisi tarjonnut omaa hostelliaan Chung King Mansionissa, mutta ohjasi sitten Maple Leafin naisen luo, kun kerroin sinne olevani menossa. Sain pienen koppini ja asetuin taloksi. Saippuapurkki oli levinnyt pesupussiin, onneksi vain sinne. Huoneeni oli parin rautaoven takana 11:ssa kerroksessa, ilmastointi ja oma vessa, mutta koko kuin kaapilla, mutta toimi. Etsin lähimmän ruokakaupan.

26.5. One Tree Hill

Aamulla heräsin taas kovin aikaisin, kun osa tytöistä lähti. Nousin sitten jossain vaiheessa ja jäin odottelemaan kymmentä, jolloin kirjasto aukeaisi ja pääsisin katsomaan s-postit. En malttanut odotella hostellilla, vaan lähdin sitten kävelemään. Päädyin lopulta odottelemaan kirjaston ulkopuolelle enkä ollut ainoa. Oli hassua, että hirveä lauma ihmisiä jonotti kirjastoon ja sitten, kun ovet viimein aukenivat, osa ryntäsi sisään ja juoksi yläkertaan. En tiedä, mitä siellä on. Ehkä tietokoneita lisää. Osa taas oli tullut poistokirjoja ostamaan.

One Tree Hill

Lähdin kirjastolta ja hyppäsin bussiin, joka kuljetti minut One Tree Hill-puistoon. Se käsittää kukkulan, jonka laella on obeliski. Paikka on syntynyt tuhansia vuosia sitten vulkaanisen toiminnan seurauksena, niin kuin oikeastaan kaikki täällä. Kävelin huipulle, josta on hienot näkymät 360 astetta ympäröivään Aucklandiin. Olin ajatellut, että kävelen Newmarketiin ja otan sieltä bussin keskustaan, mutta kävelinkin sitten lopulta koko matkan (ehkä n. 4-5 km vain kylläkin). Matkalla pysähdyin kirjastoon ja The Alligators-burgeripaikkaan. Ostin The Alligator burgerin (jossa välissä kalaa (ei alligaattoria sentään :p), salaattia, sipulia, punajuurta, tomaattia jne.) Se oli iso. Syötyäni jatkoin kävelyä Newmarketin läpi ja kiersin parissa kaupassa katselemassa. Mitään kovin erikoista siellä ei kuitenkaan näkynyt, joten jatkoin museon ja the Domainin läpi jälleen. Kävin vielä pyörimässä matkamuistoputiikeissa ja palasin sitten hostellille. Matkalla kuitenkin löysin vielä kirpparin, jolta tuli ostettua hieno kuuden dollarin hame.



Hostellilla näköjään joitain huoneessa joskus aiemmin olleita tyttöjä palasi. Lähdin illalla vielä kävelemään ympäri keskustaa.

Auckland Tower

Ainiin on unohtunut mainita, että Sydneyssa Paddingtonin markkinoilla oli myynnissä jokin vintage toppi, jossa luki Finland :p ja Lonely Planetin kaupassa lentokentällä oli Finland-matkaopas. Pitäisi varmaan hankkia, että tietäisi vähän nähtävyyksistä Suomessakin :p.

25.5. Rangitoto ja museo

Rangitoto-saari

Olin päättänyt lähteä tänään Rangitoton tuliperäiselle saarelle. Aamulla puolet huoneen väestä tuntui lähtevän ennen seitsemää tai kuutta ja kännyköiden kakofonia oli rasittava. Myös muovipussien rapistelu oli melkoinen. Lopulta lähtijät poistuivat ja nousin minäkin. Valitettavasi jouduin myös rapistelemaan, kun en ollut tyhjentänyt reppua päivää varten.

Laavaluola

Pääsin liikkeelle hyvissä ajoin ja kävin kaupasta evästä reissua varten. Kävin sitten ostamassa lipun lautalle ja palloilin ympäriinsä tunnin ajan. Lautalla menin ulkokannelle ja samassa pöydässä siellä istui kaksi tyttöä, toinen uusiseelantilainen Sarah ja toinen australialainen Wendy. Tyypillisiä nimiä nuo näköjään. He alkoivat jutella ja varsinkin Sarah kyseli Suomesta. Päädyin sitten Rangitotolla kulkemaan heidän kanssaan tulivuoren huipulle, saari syntyi 600 vuotta sitten tulivuoren purkauduttua meren alta. Kaikkialla oli laavakiveä ja siinä pärjäävää kasvillisuutta. Kävelimme melko ripeästi kraatterille ja huipulle. Kraatterikin siis kasvillisuuden peittämä mutta selkeä. Tulimme alas hieman eri reittiä ja menimme laavaluolille. Onneksi minulla oli otsalamppu mukana. Sarah meni ensimmäisenä luolan läpi ja putkahti ulos aukosta toisella puolen. Tein sitten saman. Olin jo ajatellut tarjoavani lamppua myöhemmin saapuneille tyypeille, mutta Sarah ja Wendy olivat kovin kiireisen tuntuisia ja lähdin sitten heidän kanssaan rantaa kohti. Erosin heistä, kun päätin kiertää munuaissaniaisreitin ennen laiturille menoa. Ehdin hyvin ja ihmettelin sitten vielä rannan "bach"-taloja.

Lautalta tultuani kävelin suoraan museolle ja kiersin sen. Oli ainakin parempi kuin aussilainen, vaikkakin ei niin kovin tärkeä, kun olin käynyt jo Wellingtonissa vastaavassa. Museolta kävelin vielä kaupoille, ostin lyhennettävät housut, ja kävelin hostellille hakemaan tietsikan. Suuntasin sitten vielä kirjastoon joksikin aikaa nettiin.

Illalla huoneeseemme oli tullut uusia ihmisiä. Hollantilainen tyttö kyseli kaikkea. Hän oli ollut ausseissa pari kuukautta ja nyt tullut neljäksi viikoksi tänne. Paljastuikin, että eräs huoneen muista asukeista on myös hollantilainen ja nuo kaksi lörpöttelivätkin sitten pitkään.

Auckland museum