5.3. Napier ja kaamea työpaikka

Kävikin ilmi, ettei meidän tarvitse vielä muuttaa ensuite-huoneestamme, vaan mahdollisesti vasta perjantaina. Aamuyöllä heräsin 1:22 enkä ollut saada unta enää. Joskus tuntien kuluttua kuitenkin olin nukahtanut ja heräsin herätyskellon soittoon. Puheltuamme Tonyn kanssa, lähdimme tutkimaan Napierin keskustaa. Se osoittautui ihan mukavaksi pitkine kivirantoineen. Söimme rantajätsibaarissa tötteröt ja myyjä tiedusteli, onko Suomessa jäätelöä. Tämä tuli siis lisää sarjaamme, hassuja kysymyksiä Suomesta sen ensimmäisen päivän "Onko Suomi saari?" lisäksi.
Kiipesimme Bluff Hillille katselemaan merelle ja päivä oli kuuma. Saimme kuitenkin IRD-hakemuksen menemään ja avasimme pankkitilit.Tarkoitus oli käydä jossain ilmaisen netin paikassa, mutta emme sitten ennättäneetkään. Nimittäin kun palasimme kämpille ja aloimme kokkailemaan, tuli Tony sanomaan, että on hankkinut meille töitä illaksi. Siinä sitten piti kiireellä syödä ja hoidella paperiasioita tietämättä oikein, mihin sitä on edes joutumassa.
No löysimme sitten itsemme Green Planet-omenapakkaamosta suhteellisen nöyryytettyinä ja alusta asti äärimmäisen kettuuntuneina. Päädyimme erottelemaan huonoja omenoita hyvistä ja sitä jatkuikin sitten liukuhihnatyönä tuntikausia. Välillä oli vain pieniä taukoja. Ainoa hyvä puoli oli, että omenoita sai syödä ilmaiseksi tauoilla. Ennen kaikkea olimme kuitenkin suhteellisen sekaisin ja kiire ja meteli paikassa olivat kovia. Nyt sitten tiedän, mistä Royal Gala-omenoita tulee tai ainakin, mitä niille tapahtuu keräämisen jälkeen. Saattaapi olla, ettemme vietä tuossa paikassa kovin montaa päivää.