Aamulla odottelimme, että saisimme kuulla tulevista töistä, mutta työnantajaa ei oltu saatu vielä kiinni, joten pesimme sitten pyykkiä ensimmäistä kertaa täällä. Sekin toimi kolikoilla. Pyykit pestyämme saimmekin kuulla, että pääsisimme huomenna aamulla poimimaan omenoita. Saa nähdä, miten kurjaa hommaa se on.
Pyykkien ripustuksen jälkeen lähdimme sitten ajelemaan parikymmenne kilometrin päässä sijaitsevalle Arataki honey centerille. Löysimme esitteessä olleen kartan avulla helposti perille. Sisällä centerissä oli kaikenlaista mielenkiintoista hunaja- ja mehiläisaiheista tavaraa ja ilmainen hunajanmaistelu. Sisällä oli myös lasin takana oleva valtava mehiläispesäsysteemi ja onnistuin näkemään jopa merkityn kuningattaren. Lisäksi paikalla olisi voinut kuunnella faktoja paikallisesta mehiläishoidosta ja hunajanvalmistuksesta. Paikassa tulikin vietettyä tovi :). Ostimme lopuksi vielä hunajalla maustetut jäätelöt.
Koska päivää oli vielä jäljellä, päätimme ajella vielä katsomaan toista hiekkarantaa lähistöllä. Sinne meni jälleen usean kilometrin mittainen mutkainen tie, joka päättyi jyrkkään alamäkeen ja lopulta rannalle. Jos mahdollista, meri näytti vieläkän uhkaavammalta suurella hiekkarannalla. Aallot olivat hurjia ja vain yksittäisiä ihmisiä käveli rannalla. Uimista ei olisi voinut ajatellakaan eikä ilmakaan ollut erityisen lämmin. Kävelimme paljain jaloin aikamme hiekalla ja vesirajassa ja palasimme sitten autolle.
Ruokapaikkaa etsiessämme näimme Hell-nimisen pizzerian, jonka mainoksen olimme ponganneet hostellillakin. Sitä pitäisi vielä testata joku päivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti